B-suunnitelma kunniaan!

01.02.2016

”Jos olisin kysynyt ihmisiltä mitä he haluavat, he olisivat vastanneet; ”nopeampia hevosia”.”
-Henry Ford (1863-1947)-

Henry Ford loi tarpeen ja mullisti moottoroidun matkaamisen vuonna 1908 lanseeraamallaan T-Fordilla. Ensimmäisen massatuotetun ja täten edullisen nelipaikkaisen auton markkinoille saapumisen jälkeen rahvaallakin alkoi olla varaa yksityisautoiluun – eikä mikään ollut enää entisellään.

Käytännössä ennen Fordin innovaatioita yksityisautoilu oli harvojen varakkaiden yksinoikeus. ”Automobiilivaunun on nähty kiitävän hyvää vauhtia kaupungin kaduilla”, uutisoi Suomen suuriruhtinaskunnan Viipurin Uutissanomat vuonna 1899. Silloinen ”kiito” tarkoitti tosin n. 40 km/h huippunopeutta, mikä taatusti riitti saamaan äimistyneiden tallustelijoiden piiput vinoon.

Hitaahkon uutisoinnin vuoksi kyseisen Ruhtinaskunnan-Rosbergin kaasujalkaa ei kerennyt keventää tieto yhdestä ensimmäisistä jalankulkijan hengen vaatineista liikennekuolemista, kun kolme vuotta aikaisemmin lontoolainen Bridget Driscoll jäi kohtalokkaasti paikallisen Arthur Edsallin huippunopeutta painaneen menopelin alle. Silminnäkijöiden mukaan Bridget ns. jähmettyi sijoilleen ja vauhdin huumaama Arthur ei kyennyt hallitsemaan huimaa 6,5km/h kiitänyttä nopeusrajoitettua rautahepoaan.

Tammikuun 29. päivä 1886 muuan Karl Benz jätti hakemuksensa moottoroidusta vaunusta Berliinin keisarilliseen patenttitoimistoon ja 22 vuotta myöhemmin, herra Ford tempaisi tehtaansa liukuhihnat liikkeelle.

Tänään, reilusti yli 100 vuotta Karlin ja Henryn oivalluksien jälkeen, yksityisautoilu on jo arkinen itseisarvo. Telluksen teillä jylisee nykyään yli 1,2 miljardia autoa rattiensa takana kuskeja kaikista tuloluokista päämääränään siirtyä jouhevammin paikasta toiseen. Ylpeyttä kehityksestä vain toistaiseksi himmentää tieliikenneonnettomuuksissa vuosittain maailmanlaajuisesti menehtyvät 1,5 miljoonaa ihmistä ja ympäristöhaitat, mutta positiivinen kehitys etenee ja vaihtoehtoisiin energianlähteisiin, fiksumpaan tekniseen infrastruktuuriin sekä liikenneturvallisuuteen panostetaan paljon.

Myös täysin autonomisten, ihmilliset erheet eliminoivien, robottiautojen kehitys alkaa olla jo pitkällä ja tulevaisuus onkin jo hiipinyt keskuuteemme mm. autojen itseparkkeerauksen ja keskinäisen kommunikoinnin kautta. KITT happens!

Mutta miten tämä pohjustus liittyy minuun, CAP-Autokoulun markkinointipäällikköön?

Eipä juuri mitenkään.

Minä tuskin olisin kuulunut 1800-luvun lopun lööppeihin kiitävään eliittiin, vaan olisin luultavasti ollut jälkijunassa (hehe) peesaava, autoista ymmärtämätön säikky myöhäisherääjä. Omaan nimittäin lievän autoallergian ja hyppään rattiin vain pakon sanelemana, mutta…

…vaikka suutarin lapsella ei tapauksessani ole ns. kunnon ajosaappaita, on ajokortti kuitenkin mahdollistanut paljon.

Ohessa viisi syytä, miksi ajokortti kannattaa hankkia:

  1. Oman ja perheen sosiaalisten ympyröiden laajentuminen (esim. harrastukset ja muut menot)
  2. Arjen kyydissä pysyminen (esim. kauppareissut)
  3. Työnteko (usein jopa työnsaannin edellytys / työmatkojen aikataulut ja haastavat kulkuyhteydet)
  4. Ajan säästö (omaehtoisempi liikkuminen aikatauluista riippumatta)
  5. Rahallinen säästö (tietyillä maksimietäisyyksillä autollinen matkustajia liikkuu kokonaiskustannuksiltaan muita vaihtoehtoja edullisemmin)

B-kortti povarissa on itsensä nopeasti takaisin maksava investointi.

B-suunnitelma siis kunniaan – aika on kortilla! :)