Hyvä rata, paha simulaattori?

Simulaattoriajojen tuomat muutokset kuumentavat tunteita autokoulualalla.
12.02.2019

Autokoulualalla on paljon puhuttu 1.7.2018 tulleesta lakimuutoksesta ja sen myötä tulevaisuuden liikenneturvallisuuskehityksestä. Keskusteluihin on noussut mm. kuinka simulaattorilla suoritettava liukkaankelinharjoittelu voisi mahdollisesti olla uhka liikenneturvallisuudelle. Simulaattorin hyödyt opetuksen apuna ovat kuitenkin kiistattomat.

Ajo-opetus on muuttunut vuosien mittaan, ja myös ajo-opetus digitalisoituu siinä missä muutkin liiketoiminta-alat. Ratojen toimintaa ei ole kehitetty muuttuvaan tilanteeseen riittävästi, eikä riittävän ajoissa vastaamaan nykyistä kysyntää ja kasvavia tarpeita. Rata-harjoittelu on kuitenkin edelleen tärkeä osa ajoharjoittelua. Rata-harjoittelussa on myös omat ongelmansa. Usein suurin osa ajasta menee jonossa oman ajovuoron odottamiseen, ja harjoituspaikalta takaisin jonottamaan. Yleensä radalla on 6 autoa samaan aikaan yhtä kouluttajaa kohden, ja yksi tai kaksi harjoituspaikkaa.

Riskientunnistamiskoulutuksessa (RTK) liukkaankelin radalla yksi oppilas ehtii tekemään alle 20 suoritusta/toistoa. Osan jarrutuksista ja väistöistä suoralla, osan kaarteessa. Liukkaus tehdään kesällä keinotekoisesti, joillain radoilla vielä käyttämällä öljyä pellin päällä. Kitka vaihtelee pahimmillaan merkittävästi, eikä vastaa oikeaa tilannetta. Rataharjoittelu on riskitilanteiden simulointia, siinä missä simulaattoriajotkin. Radalla ajetaan oikealla autolla, muttei oikeissa liikennetilanteissa. Suomessa ratojen laatu ja ominaisuudet vaihtelevat todella merkittävästi paikkakunnittain. Huomioitavaa on myös ympäristöasiat, ajettuina kilometreinä, ja ympäristön saastuttamisella. 

CAP-Autokoulu on kehittänyt omaa simulaattoriohjelmistoa jo kahdeksan vuotta. Esim. riskientunnistamiskoulutukseen simulaattorissa kuuluu paljon muutakin, kuin pelkkä liukkaalla ajamisen harjoittelu. Kaikki simuloinnit tehdään simulaattorilla virtuaaliliikenteessä. Riskitilanteiden luominen ja opettaminen simulaattorissa on monipuolisempaa kuin radalla, jossa voidaan käytännössä simuloida vain liukkautta ja väistämisiä. Simulaattorissa toistoja ehtii tehdä yhden tunnin aikana satoja kertoja.

Simulaattoritunneilla varmistetaan, että oppilas saa kokemusta monipuolisesti erilaisista riskitilanteista ja hallintalaitteiston tehokkaasta käytöstä ennakkoon, sekä varmuutta suoriutua tilanteista lähtiessä suorittamaan RTK-tunteja liikenteeseen, tai ajoharjoitteluradalle. Tuntien sisällä olosuhteet vaihtelevat useita kertoja sään, valoisuuden ja tienpinnan toimesta. Lisäksi tunneilla ajetaan erilaisissa liikenneympäristöissä, kuten kaupunkiliikenteessä ja maantiellä. Harjoituksien ohjeistuksissa kuljettajaa opastetaan käyttämään hallintalaitteita, jotta ajaessa niiden käyttö olisi sujuvampaa ja silloin hän voisi keskittyä paremmin liikennetilanteessa oikeaan toimintaan.

Esimerkiksi riskientunnistamisen simulaattoriosuus ajetaan CAPilla kahdessa eri osassa. Simulaattoriajotuntien tavoitteena on, että kuljettaja tunnistaa vaikeisiin olosuhteisiin ja harvinaisempiin liikennetilanteisiin liittyvät riskit liikenteessä ajaen. Simulaatio-opettajan ohjauksessa kuljettaja saa ennalta vinkkejä havaita oikeita asioita riskeihin liittyen ja näin ollen voi oikealla toiminnallaan välttää koko riskitilanteen syntymisen. Soveltavissa osioissa kuljettajan täytyy itse havaita erilaisten riskien syntyminen ja jos hän ei näitä huomioi, niin silloin syntyy vaaratilanne, jonka jälkeen simulaatio palaa takaisin sen verran, että kyseisestä kohdasta voidaan ajaa turvallisesti ohitse.

Käsittelyharjoituksissa kuljettajaa ohjeistetaan pitämään tietty nopeus, jotta harjoituksissa saadaan ajoneuvo käyttäytymään halutulla tavalla. Liikenneharjoituksissa sääntöjä on noudatettava. Mikäli niitä rikkoo tiettyjen raamien yli, simulaatio palaa takaisin ja pakottaa ajamaan tilanteen oikein.

Simulaattoriajotuntien käsikirjoitus mukailee CAPilla Traficomin määräystä riskientunnistamisen ajotuntien sisällöstä. Oppilas oppii suoriutumaan tilanteista rauhallisesti ja turvallisissa olosuhteissa harjoitellen, ennen siirtymistä harjoittelemaan samoja tilanteita liikenteessä. Kaikkia riskientunnistamisen tilanteita ei pystytä tavallisen liikenteen seassa, eikä ajoharjoitteluradalla, edes harjoittelemaan.

Huomioitavaa on, että simulaattoriajotunnit ovat vain puolet koko riskientunnistamiskurssin ajotuntisisällöstä, silti niissä tapahtuu lähes kaikki tilanteet Traficomin määräyksen mukaan. CAP-Autokoulussa näiden lisäksi ajetaan opettajan kanssa liikenteessä kaksi tuntia, joissa käydään läpi simulaattoriajotuntien tapahtumia, ja mahdollisuuksien mukaan, niitä myös pyritään löytämään oikeasta liikenteestä.

Haasteena on, että nuorella kuljettajalla ei ole vielä kokemusta ja aikaa ei varata asioiden perinpohjaiseen harjoitteluun. Esim. riskientunnistamiskoulutuksessa on vain 4 ajotuntia. Se aika on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti kuljettajan itsenäisen ajamisen valmiuksien kehittämisen kannalta. Siksi pääpaino koulutuksessa on oltava vaaratilanteiden välttämisessä ja siihen simulaattori on hyvä nykyaikainen apuväline, jonka tarkoituksena ei ole korvata autolla ajamista kokonaan. Ajo-opetuksessa on oppilaan parhaaksi hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä; teoriaa, simulaatioita, sekä livetilanteita autolla ajaen. Edelleen on mahdollista ajaa kaikki tunnit autolla ajaen. Kuluttajalla on kuitenkin nykyisen lakimuutoksen myötä mahdollisuus valita itse oma, itselleen sopivin oppimispolku. CAPin oppilaista noin 10 000 asiakasta on valinnut simulaattoriopetuksen syyskuusta 2016 lähtien.

Lisätietoja

Pekka Kari
CAP-Group Oy, toimitusjohtaja, p. 040 552 6343, pekka.kari@cap.fi

Sampsa Lindberg
CAP-Group Oy, koulutus, laatu ja HR, p. 050 342 7018